torstai 21. maaliskuuta 2019

Kannanotto tasa-arvoisen ja riittävän kieltenopetuksen puolesta

Yhdistyksen hallitus halusi nostaa esiin huolensa koulutuksen epätasa-arvoisuudesta nyt, kun ruotsia opiskellaan Satakunnan ja koko maan yläkouluissa hyvin erilaisten mallien mukaan jokaisen kunnan saadessa itse päättää tuntienjakomallista. Koemme huolestuttavana myös kieltenopetuksen tuntimäärien vähenemisen. Alla oleva kannanottomme julkaistiin Satakunnan Kansassa 20.3.2019.

Kannanotto tasa-arvoisen ja riittävän kieltenopetuksen puolesta

Jukkapekka Varjonen nosti pääkirjoituksessa (SK 14.3.2019) esiin tärkeän aiheen: ruotsin opetuksen aikaistamisen uuden opetussuunnitelman mukaisesti vuodella (opetus alkaa jo kuudennella luokalla seitsemännen luokan sijaan) sekä sen miten Porissa päädyttiin B1-ruotsin tuntien jaksottamisessa valtakunnallisesti poikkeukselliseen malliin. Kuten Varjonen kirjoituksessaan kertoi, Porissa ruotsin oppimäärä opiskellaan 6. - 8.luokalla ja 9.luokalla ruotsia on mahdollista opiskella valinnaisaineena. Hyvää tässä mallissa on se, että tämän ratkaisun myötä 9.luokalla on mahdollisuus päästä pintaa syvemmälle, kun peruskoulun pakollinen oppimäärä on jo 8.luokan loppuun mennessä suoritettu, ja tarjolla on siten enemmän kielenopetusta kuin vain pakollinen oppimäärä. Välivuosi ruotsin tai minkä tahansa aineen opiskelusta ei ole hyvä ajatus, joten valinnaisaineita valitessa on syytä muistaa, että ruotsia opiskellaan jatko-opinnoissa sekä ammatillisella puolella että lukioissa.

Satakunnan kieltenopettajat ry:n hallitus on huolissaan siitä eriarvoisuuden vaarasta, jolle koulutuksen järjestäjät peruskoululaiset altistavat erilaisten malliensa myötä. Kun jokainen kunta saa päättää miten ruotsin opetustunnit jaetaan eri luokka-asteilla, käytössä on monenlaisia malleja. Miten toimitaan, jos peruskoulun viimeistä luokkaa käyvä oppilas muuttaa kunnasta, jossa 9.luokalla kaikki vielä opiskelevat yhdessä ruotsin oppimäärää, Poriin, jossa peruskoulun ruotsin pakolliset opinnot on saatu päätökseen jo 8.luokalla? Tällöin oppilaalta jää saamatta osa peruskoulun oppimäärään kuuluvasta opetuksesta.

Kielten opetuksen varhaistaminen on hyvä ratkaisu ja tutkimuksinkin on osoitettu, että on sitä parempi mitä nuorempana kieltenopiskelun aloittaa. Me kieltenopettajat emme kuitenkaan missään vaiheessa ole kannattaneet sitä, että opetustunteja otettaisiin yläkoulusta pois samalla kun aloitus siirtyy varhaisemmaksi. Olemme huolissamme yleisestä kehityssuunnasta, joka vie tunteja kieltenopetuksesta. Vielä 90-luvun alussa ruotsia opiskeltiin yläkoulussa jokaisena kolmena vuotena kolme vuosiviikkotuntia eli 3+3+3. Tilanne Porissa tulee olemaan yläkoulun osalta ensi syksystä lähtien 2+2+0 tai ruotsin valinnaisaineeksi ottaville 2+2+1. Ulvilassa tunnit on jaettu neljälle vuodelle 2+1+2+1 ja Nakkilassa 2+2+1+1 (+1 valinnaistunti). Kokemäellä ruotsia opiskellaan 2+2+2+1. Suomi on sen verran pieni kielialue, että meillä ei ole varaa koko ajan kaventaa vieraiden kielten osalta kielitaitoamme, joka on tärkeää pääomaa.

Toivomme koulutuksen järjestäjiltä toimia tasa-arvoisuuden ja riittävän kieltenopetuksen turvaamiseksi.

Satakunnan kieltenopettajat ry:n hallitus