Mitähän sitä
keksisi viimeisille tunneille, kun kaikki varsinaiset asiat on jo käyty läpi ja ajatukset karkaavat itse kullakin kesälaitumia kohti...?
Tässä hallituksemme kokoama ideapankki, olkaa hyvät!
Sisällä voi pelata erilaisia pelejä, mutta jos
oppilaat ovat jo kyllästyneet bingoon
ja hirsipuuhun eikä Alias tai yksinkertainen noppapeli
kuten Afrikan tähtikään suju, niin
mitä jos yrittäisitte väriä? Yksi
oppilas on vaikka taululla selin muihin ja muut kerääntyvät vastakkaiselle
seinälle. Den som har något blått på sig,
får ta två steg framåt. Den som har något svart, får
hoppa fyra gånger framåt osv. Ja jos leikkiä halutaan jatkaa, eteen jää se, joka
ensimmäisenä pääsi koskettamaan edessä olleen selkää. Hyvällä säällä toimii myös ulkona.
Jos käytössä on tarralappuja,
voisi kirjoittaa aina yhden sanan, jonka keksii luokasta ruotsiksi, lapulle ja
viedä sen paikoilleen. Tietenkin sanat voi kirjoittaa myös tavalliselle
paperille ja vaikka teipata paikalleen! Jos laput eivät häiritse siivoojia,
mikään ei estä jättämästä niitä paikoilleen. Syksyllä voi sitten aloittaa
kertaamalla näitä sanoja.
Modernimpi versio voisi olla ottaa kuvia sisältä tai ulkoa ja nimetä niitä ruotsiksi. Lähes
jokaisella oppilaalla taitaa kamera kulkea kännykässä mukana joka päivä.
Kerrankin niitä saisi käyttää ;-) Toki myös katuliiduilla voi tehdä ulkona
vähän vastaava. Tarvittaessa kuvan voi ensin piirtää asfalttiin, jos nimettävää
ei muuten riitä. Jos opettajan into ja aika riittää, kuvat voidaan kerätä
talteen koneelle ja tehdä niistä taideteos
luokan seinälle tai käytävälle. Ehtisikö kuvisope auttamaan?
Mikäli runosuoni kevään kunniaksi sykkii, voi
väriliiduilla kirjoittaa myös vaikkapa runoja
asfalttiin!
Yksin, parin kanssa tai pienessä ryhmässä voi myös listata ruotsiksi mahdollisimman monta
sanaa luokasta, koulun sisätiloista, pihalta tai muulta sovitulta alueelta.
Huonon sään sattuessa voi myös heijastaa näkyville tarpeeksi yksityiskohtia
sisältävän kuvan, josta sanoja bongataan. Eniten sanoja löytäneen oppilaan tai
ryhmän voi lopuksi palkita sopivalla tavalla.
Subjectaid.fi
tarjoaa rekisteröitymistä vastaan ilmaista oppimateriaalia, myös ruotsiksi.
Tunnilla voi tutkia ruotsinkielisiä sanomalehtiä ja täydennellä
"sanomalehtipasseja", joita saa tilata sivustolta. Subjectaid tarjoaa
ruotsinkielistä materiaalia myös opon tai vaikkapa kotitalouden tunneille!
Lisäksi tässä mukana (ks. päivityksen lopusta) tulee malliksi vähän
erilainen bingoruudukko. Kyse on
oikeastaan tutustumisleikistä, mutta kielen tunnilla tuskin haittaa, vaikka
asiat olisivatkin jo tuttuja. 4x4-ruudukkoon olisi tavoitteena kerätä joka
kohtaan eri nimi. Samalta ihmiseltä saa kysyä kerrallaan korkeintaan kaksi
asiaa. Jos molempiin tulee kieltävä vastaus, on etsittävä uusi kaveri, jolta
kyselee. Jos ryhmä on pieni, voisi riittää, että saa perinteisen rivibingon. Ja
ruudukon sisältöä voi tietenkin muuttaa mielensä mukaan, mutta tässä yksi
valmis pohja monistettavaksi.
* * * * *
Kirjastosta löytyy paljon ruotsinkielisiä lastenkirjoja – tai jos oman lähikirjaston valikoima on lainassa,
henkilökunta tilaa mielellään täydennystä maakuntakirjastosta. Tarkoitukseen
kannattaa valita ihan lyhyitä lastenkirjoja, vaikka lähes kaikille ennestään
tuttuja Astrid Lindgrenin tarinoita, joiden lukemiseen ei mene kauan. Tässä
ideoita lastenkirjojen käyttämiseen opetuksessa:
·
Voisi mennä kirjastoon ja pyytää esittelyä
kirjaston ruotsinkielisistä kirjoista. Oppilaat voisivat lainata
valitsemansa kirjan ja koulussa voisi pitää esim. lukutunnin, että kaikki
lukevat omaa kirjaansa. Sen jälkeen voisi tehdä pienen esitelmän/seinätyön kirjasta.
·
Jos opettajalla on saatavilla kaikille sama
ruotsinkielinen kirja, voisivat oppilaat lukea sitä tunnilla ja
opettajalla voisi olla kysymyksiä/tehtäviä kirjasta sen lukemisen jälkeen.
·
Parityö kirjoista niin, että pari lukee yhdessä
kirjan ja tekee siitä sen jälkeen esim. pienen seinätyön.
·
Luetaan yhdessä ääneen kirja ja suomennetaan.
Opettaja voisi ennen lukemista tehdä valmiiksi apusanaston.
Porin
kaupungin kirjastotoimenjohtaja muistuttaa, että Porin kaupunginkirjastosta saa
paitsi palvelua ruotsiksi myös runsain määrin
ruotsinkielistä aineistoa: kauno- ja tietokirjallisutta, lehtiä, elokuvia,
musiikkia yms. Kirjastossa on ruotsinkielistä kirjallisuutta n. 10 000
nimekettä ja hankinta vuosittain n. 400 nimekettä. Paperimuotoisia lehtiä
ruotsiksi tulee 21 vuosikertaa ja kymmeniä verkkolehtiä. Tarjontaa siis on!
* * * * *
* * * * *
Jos toimit nopeasti, ehdit vielä järjestää pienen tai isomman retken
ruotsin ryhmiesi kanssa. Alla on kohde-ehdotuksia, jotka löytyvät vastaisen
varalle myös Nopsa Travelsin lähimatkailusivuilta:
www.nopsatravels.fi.
Reitti:
Ruotsinkielisten jalanjäljissä
Porissa asuu pieni ruotsinkielinen vähemmistö sillä kaupungin
asukkaista 0,5 % on ruotsinkielisiä.
Porin kaupungin juuret ovat kuitenkin vahvasti ruotsinkieliset ja
kaupungin historiassa keskeiset tekijät edustivat suurelta osin ruotsinkielisiä
sukuja. Tämän reitin varrelle on koottu paikkoja, joissa ruotsinkielisten
perintö elää edelleen.
1)
Rosenlew-museo,
Kuninkaanlahdenkatu 14
Rosenlew-museo esittelee pysyvässä perusnäyttelyssään Porissa
vuosina
1853-
1987 toimineen Rosenlewin sukuyhtiön (W. Rosenlew & Co, myöhemmin
W.
Oy W. Rosenlew
Ab) historiaa, toimintaa ja tuotantoa. Museorakennus on
1860-luvulta peräisin
oleva kruunun viljamakasiini, jonka on suunnitellut ruotsalaissyntyinen
arkkitehti
Georg Theodor von Chiewitz. Lokakuuhun 2013 asti museossa on
nähtävillä myös
Elämää ja tarinoita på
svenska –näyttely.
2)
Suomalainen
klubi - Svenska klubben, Eteläranta 10
Klubirakennus valmistui vuonna 1854. Ennen kuin rakennuksesta
muotoutui klubitalo, se toimi muun muassa kouluna ja museona. Nykyään tiloissa
on ravintola ja siellä voi myös kokoustaa, saunoa ja pitää juhlia. Kesäisin
Suomalainen klubi on myös yksi Pori Jazzin konserttipaikoista.
3)
Porin
teatteri, Hallituskatu 14
Ruotsalaisen arkkitehdin Johan Erik Stenbergin suunnittelema Porin
teatteritalo edustaa tyylillisesti uusrenessanssia. Teatteritalon vihkiäisiä
juhlittiin joulukuussa vuonna 1884.
Rakentaminen suoritettiin pitkälti ruotsalaisin voimin: perustöihin
tuli miehiä Ruotsista ja porraskivetkin tuotiin Öölannista asti. Myös sisustus-
ja maalaustöistä vastasivat ruotsalaiset ammattimiehet. Teatterisalin
koristelun ja esiripun suunnitteli tukholmalainen Carl Grabow.
4)
Junneliuksen palatsi (Porin venetsialaistyylinen
kaupungintalo), Hallituskatu 12
Junneliuksen palatsi valmistui vuonna 1895. Palatsin on suunnitellut
arkkitehti
August Krook, ja sen
rakennuttivat apteekkari ja kunnallisneuvos
Robert Junnelius sekä konsuli
Hugo Rosenlew. Rosenlew halusi perheensä kodiksi kaupungin
suurimman ja komeimman rakennuksen. Nykyään talo tunnetaan kaupungintalona ja
siellä sijaitsee
kaupunginvaltuuston valtuustosali.
5)
Björneborgs
svenska samskola, Otavankatu 16
6)
Mikaelsgården,
Mikonkatu 20-22
Porissa voi käydä ruotsinkielistä päiväkotia sekä suorittaa ruotsin
kielellä esikoulun, peruskoulun luokat 1-9 sekä lukion.
Björneborgs svenska samskola on perustettu vuonna 1892. Nykyisellä
paikallaan se on toiminut vuodesta 1963 lähtien. Vuonna 2003 sen välittömään
läheisyyteen, Mikonkadun ja Otavankadun kulmaan, valmistui Mikaelsgårdenin
monitoimitalo. Monitoimitalon katutasossa toimii ruotsinkielinen päiväkoti,
joka on Suomen suurin ja vanhin yksityinen päiväkoti (perustettu vuonna 1898).
Katutasossa sijaitsee myös vuokrattavissa oleva juhlasali, fysioterapiatilat ja
ravintola. Ravintola vastaa lastentarhan ja koulun oppilaiden ruokailusta sekä
toimii kaikille avoimena ravintolana kouluruokailun jälkeen.
Toisessa kerroksessa toimii
Björneborgs svenska samskolanin esikoulu, ala -asteen kaksi ensimmäistä luokkaa
sekä
eftis eli iltapäiväkerho.
Otavankadun koulurakennuksen vieressä on vaaleanpunainen Rosa huset, jossa on lukion opetustilat.
Rakennuksen seinässä on Ruotsin konsulaatin vaakuna, koska koulun rehtori
toimii Ruotsin konsulina.
7)
Rakennuskulttuuritalo
Toivo ja Korsmanin talo, Juhana-Herttuankatu 15 – Varvinkatu 19
Rakennuskulttuuritalo Toivon ja Korsmanin talon yhtenä
keskeisenä tehtävänä pidetään lasten ja nuorten kulttuuriperintöopetusta.
Tärkeä työväline tässä opetuksessa on
Korsmanin talo, joka on
ennen kaikkea suunniteltu tunnelmalliseksi aikamatkaksi nykylasten
isovanhempien lapsuuden Poriin. Vaikka talo on avoinna myös yleisölle,
käytetään sitä koulujen lukuvuoden aikana ennen kaikkea
kulttuuriperintöopetukseen. Opastuksissa kiinnitetään huomiota myös
paikalliseen murteeseen, joka isovanhempien aikaan oli nykyistä leimallisemmin
sekoitus ruotsia ja suomea.
Rakennuskulttuuritalo Toivoon ja Korsmanin taloon voi tiedustella
opastuksia Toivon toimistosta puhelimitse tai sähköpostilla. Museokäynti
kannattaa varata hyvissä ajoin. Opastus voidaan räätälöidä ryhmän tarpeiden
mukaan. Toivosta tai Satakunnan Museosta voi myös
varata kaupunkiopastuksen, jossa tutustutaan Porin kaupungin historiaan.
Kierroksen kesto on tunnista puoleentoista tuntiin riippuen kierroksen
sisällöstä. Puolentoista tunnin peruskierros etenee Satakunnan Museosta
Raatihuoneenpuiston, Etelärannan, Keski-Porin kirkon, kauppatorin ja -hallin
kautta Rakennuskulttuuritalo Toivoon. Toivossa voidaan vielä nauttia kierroksen
päätteeksi pullakahvit.
Vierailu- ja opastusvaraukset: Toivon toimisto, p. (02) 621 1051,
toivo(at)pori.fi
Opastusmaksut päiväkoti- ja koululaisryhmille: Porin kaupungin
koulutoimen alaisilta kouluilta ja päiväkodeilta ei opastusmaksua, muut
päiväkodit, koulut ja oppilaitokset 20 €/tunti.
Bingoruudukko:
gillar rött
|
har en hund
|
dricker kaffe
|
har inte
varit i Sverige
|
har inga syskon
|
läser
tidningar
|
spelar
innebandy
|
kan spela
något instrument
|
kan åka
skidor
|
är
allergisk mot något
|
bor i ett
radhus
|
favoritämne
matematik
|
tycker om
rapmusik
|
favoriträtt
köttbullar
|
var på bio
förra veckan
|
är varje
dag på facebook
|
